Purjo-carbonara
Miten noin suuri määrä voi maistua niin vähän purjolta? Tässä on yksi hyvä ruoka purjon syömisen opetteluun 😀 Jokainen minut tunteva tietää, että sipulin syöminen on aina ollut minulle haasteellista (poikkeuksena kynsi- ja ruoholaukat). Vielä aikuisuuden alkuvuosina piti lihapullistakin yrittää huomaamatta kaivella sipulinpalat pois, ja purjo oli ihan kamaluuksien kamaluus. Tiedä sitten onko kyseessä iän tuoma henkinen kasvu vai muutos makunystyröissä, mutta viime vuosina estoisuuteni on muuttunut lähestulkoon pitämiseksi. Armaanikin elämä on nykyään helpompaa, kun varsinkin salottisipulia laitan ihan vapaaehtoisesti melkein ruokaan kuin ruokaan. Tosin en minä edelleenkään ravintolassa sipulipihviä tilaisi, turha kuvitellakaan... Niin, se purjo. Sen suhteen päätin olla aikuinen ja ihan tietoisesti opetella syömään. Ei mitään hipsuttelua "ripotellaan vähän tuohon päälle koristeeksi" -tyyliin, vaan suoraan syvään päähän ja kunnon purjoruokia kehiin. Peruna-purjokeiton ohjeen